OSMO-hanke rakentaa tulevaisuuden osaamista Attendon hoivakodeissa

Idea OSMO-hankkeesta (Osaamisen Seuranta ja Mallintaminen Osallistamisella) syntyi
tarpeesta vastata hoiva-alan toimintaympäristön muutoksiin. Osaamisvaatimukset ovat
kasvaneet samaan aikaan, kun työyhteisöt, palvelut ja laatuvaatimukset ovat
monimuotoistuneet. Samalla henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen on noussut yhä
tärkeämmäksi menestystekijäksi.

Hankkeen taustalla oli havainto ilmiöstä, joka näkyi organisaatiossa monin eri tavoin:
tunnistamattomista osaamisriskeistä. Osaamiseen liittyvät puutteet eivät useinkaan näy
välittömästi, vaan niiden vaikutukset voivat ilmetä vasta myöhemmin esimerkiksi
laatupoikkeamina, kuormittumisena tai toimintatapojen epäyhtenäisyytenä. Osaamisriski ei
kuitenkaan synny yksittäisestä tekijästä, vaan se on usein osaamisen, johtamisen,
toimintakulttuurin ja rakenteiden yhteisvaikutuksen tulos.

Osaaminen on tärkein tuotantoresurssi; hoivatyön laatu rakentuu osaamisesta. Jokainen
kohtaaminen, hoitotoimenpide, päätös ja keskustelu vaikuttavat siihen, millaisena asukas
kokee oman arkensa. Turvallinen, laadukas ja yksilöllinen hoiva edellyttää, että
henkilöstöllä on käytössään oikea osaaminen oikeaan aikaan. Samalla tarvitaan uusia
tapoja arvioida ja johtaa osaamista.

OSMO-hankkeen keskeinen tavoite on siirtää osaamisen johtaminen reaktiivisesta
toimintatavasta ennakoivaan. Sen sijaan, että osaamispuutteisiin reagoitaisiin vasta niiden
aiheuttaessa ongelmia, pyritään tunnistamaan osaamisriskit jo ennen kuin ne näkyvät
laadun heikkenemisenä tai asiakasturvallisuuden vaarantumisena. Näin voidaan vahvistaa
asiakasturvallisuutta, henkilöstön työhyvinvointia ja toiminnan vaikuttavuutta
samanaikaisesti. Tavoitteena ei siis ole pelkästään kartoittaa osaamista, vaan ennen
kaikkea ennakoida laatua. Osaamisesta tulee johdettava, mitattava ja ennustettava tekijä.

Hankkeessa rakennetaan uusia välineitä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen.
Keskiössä ovat henkilöstön osaamisen arviointi ja vahvistaminen, osaamiskartoitusmallien
luominen osaamistasoineen sekä toimintamallin rakentaminen osaamisen
järjestelmälliseen kehittämiseen. Lisäksi kartoituksen toteuttamista kehitetään pelillisten
elementtien avulla, jotta osallistuminen olisi motivoivaa ja mielekästä.

Yhtä tärkeää kuin kehittämiskohteiden tunnistaminen on henkilöstön vahvuuksien esiin
nostaminen. Kartoitusten avulla tunnistetaan sekä yksilöiden että tiimien erityisosaamista,
jota voidaan hyödyntää laajemmin työyhteisössä. Kun osaaminen tehdään näkyväksi,
avautuu uusia mahdollisuuksia vertaisoppimiseen, mentorointiin ja osaamisen jakamiseen.

Kartoitusten pohjalta laaditaan yksikkö- ja ammattiryhmäkohtaisia kehittämissuunnitelmia.
Osaamisen vahvistaminen ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan koulutusten järjestämistä.
Kehittämistoimenpiteet voivat sisältää muun muassa mentorointia, työkiertoa,
perehdytyksen vahvistamista, työssä oppimisen rakenteita sekä erilaisia yhteisöllisen
oppimisen menetelmiä. Todellisuudessa suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikan
arjessa. Esimerkiksi haastavan tilanteen yhteinen purkaminen työryhmässä voi lisätä
ymmärrystä ja osaamista enemmän kuin yksittäinen luentotilaisuus.

OSMO-hankkeen erityinen vahvuus on sen osallistava lähestymistapa. Henkilöstö ei ole
kehittämisen kohde, vaan aktiivinen toimija ja asiantuntija. Työntekijät osallistuvat
osaamistarpeiden tunnistamiseen ja ovat mukana rakentamassa ratkaisuja havaittuihin
kehittämistarpeisiin. Tämä on lisännyt ymmärrystä siitä, kuinka moniulotteinen ilmiö
osaaminen todellisuudessa on.

Hankkeen aikana havaittiin nopeasti, että osaamistarpeiden tunnistaminen ei olekaan
yksinkertainen tehtävä. Työtehtävien luetteleminen on helppoa, mutta niiden onnistunut
toteuttaminen edellyttää usein paljon sellaista osaamista, joka jää helposti
näkymättömäksi. Laadukas hoivatyö vaatii kliinisen osaamisen lisäksi vahvoja
vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, eettistä harkintakykyä sekä kykyä toimia muuttuvissa
tilanteissa.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy jokaisessa kohtaamisessa. Se lisää asukkaiden
hyvinvointia, vahvistaa työyhteisön yhteistyötä ja auttaa ratkaisemaan haastavia tilanteita
rakentavasti. Digitaaliset valmiudet puolestaan tukevat kirjaamista, tiedonkulkua ja laadun
seurantaa. Eettinen osaaminen näkyy päivittäin päätöksissä, joissa punnitaan asukkaan
ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisiä tarpeita.
Osaamisen kehittäminen ei ole ainoastaan ammatillinen kysymys, vaan sillä on vahva
yhteys työhyvinvointiin. Kun työntekijä kokee osaavansa työnsä, saa tukea kollegoiltaan ja
pystyy jatkuvasti kehittämään osaamistaan, työ kuormittaa vähemmän ja sen merkityksellisyys vahvistuu. Vastaavasti epävarmuus omasta osaamisesta voi lisätä
kuormitusta ja heikentää työn hallinnan tunnetta.

Hoiva-alan tulevaisuus rakentuu osaamisesta. OSMO-hanke osoittaa, että parhaat
ratkaisut syntyvät silloin, kun henkilöstö otetaan mukaan kehittämään omaa työtään, omaa
osaamistaan ja koko työyhteisön toimintaa. Samalla rakennetaan kulttuuria, jossa
oppiminen on osa arkea ja jossa osaamisen johtaminen tukee sekä henkilöstön
hyvinvointia että laadukasta hoivaa. OSMO mahdollistaa sen, että seuraamme yhtä
järjestelmällisesti myös osaamista.

Laatua ei synny sattumalta, se syntyy osaamisesta.

Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta